Rikosasiassa asianomistajana on rikoksen uhri eli henkilö, jota kohtaan rikos on tehty ja jolla on oikeus vaatia tapahtuneen rikoksen johdosta rangaistusta. Esimerkiksi varkausrikoksessa asianomistajana on henkilö, jonka omaisuutta on anastettu.
Asianomistajalla on oikeus vaatia syytetylle rangaistusta esimerkiksi yhtymällä syyttäjän nostamaan syytteeseen. Asianomistaja saa itse nostaa syytteen rikoksesta vain, jos syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta taikka esitutkintaviranomainen tai syyttäjä on päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta taikka että se keskeytetään tai lopetetaan. Asianomistaja saa nostaa syytteen myös, jos esitutkintatoimenpiteiden suorittamista on tutkinnanjohtajan päätöksellä siirretty. Asianomistajalla on oikeus yhtyä syyttäjän tai toisen asianomistajan nostamaan syytteeseen ja vedota uuteen seikkaan syytteen tueksi. Asianomistaja voi hakea muutosta asiassa annettuun ratkaisuun siitä riippumatta, onko hän käyttänyt asiassa puhevaltaa.
Suurin osa rikoksista on virallisen syytteen alaisia. Tällöin poliisilla on toimivalta suorittaa esitutkinta ja syyttäjällä toimivalta syyttää rikoksesta, vaikka asianomistaja ei vaatisi epäilylle rangaistusta. Asianomistajarikokset taas ovat rikoksia, jotka poliisi voi ottaa tutkittavakseen ainoastaan, jos asianomistaja on vaatinut rikoksesta epäilylle rangaistusta. Tilanteissa, jolloin yleinen etu sitä vaatii, saa syyttäjä vaatia esitutkinnan toimittamista ja nostaa syytteen, vaikka asianomistaja ei vaatisikaan rangaistusta. Asianomistajarikoksia ovat esimerkiksi yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen ja kunnianloukkaus.
Asianomistajan, jolla on rikosasian oikeudenkäynnissä vahingonkorvausvaatimuksia, olisikin järkevä harkita oikeusoppineen avustajan mukaan ottamista, koska rikoksen seurauksena aiheutuneet vahingot voivat olla hyvinkin erityyppisiä riippuen rikoksen laadusta ja loukatusta oikeushyvästä. Esimerkiksi omaisuusvahingot ovat tyypillisiä varkauksissa ja vahingonteoissa. Henkilöön kohdistuvissa rikoksissa, kuten pahoinpitelyissä tai seksuaalirikoksissa asianomistajalle taas syntyy usein henkilövahinkoja. Korvattavia vahinkoja ovat tällöin kipu, särky ja muu tilapäinen haitta, pysyvä haitta, vammojen hoitokulut, ansion menetys sekä kärsimyskorvaus. Kärsimyskorvaus määrätään vastaajan maksettavaksi teon luonteen perusteella. Merkitsevää ei tällöin ole koettu mielipaha, häpeä tai pelko tai yöunien menetys.
Asianomistaja voi olla myös teossa surmansa saaneen läheinen ja elatuksen varassa ollut henkilö. Näin ollen korvattavina vahinkoina voi tulla kyseeseen hautaamiseen sekä sairaanhoitoon liittyvien kustannusten, että menetetyn elatuksen korvaaminen.
Asianomistajan oikeudenkäyntiavustaja on velvollinen huolellisesti hyvää asianajotapaa noudattaen valvomaan päämiehensä etua ja oikeutta sekä siinä tarkoituksessa edistämään asian selvittämistä.
Toimistomme juristeilla on kokemusta asianomistajien avustamisesta rikosasian oikeudenkäynneissä, joten ethän epäröi ottaa asiantuntijoihimme yhteyttä!
