Rakentamista ja kaavoitusta jo yli 20 vuotta säännellyt maankäyttö- ja rakennuslaki on viimein tullut tiensä päähän. 1.1.2025 alkaen sovelletaan uutta rakentamislakia.
Eduskunta hyväksyi esityksen uudeksi rakentamislaiksi 1.3.2023 ja Petteri Orpon hallitus teki siihen viilauksia niin sanotun ”korjaussarjan” avulla, joka hyväksyttiin eduskunnassa joulukuussa 2024. Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) ”jakaantuu” jatkossa rakentamislakiin ja alueidenkäyttölakiin, joista jälkimmäinen säätelee kaavoitusta ja muuta alueiden käyttöä. Alueidenkäyttölaki vastaa pitkälti MRL:n säännöksiä.
Rakentamislain tavoitteena on saattaa rakentamisen sääntely vastaaman nykyajan vaatimuksia mm. ekologisuuden, vihreän siirtymän sekä ympäristönäkökohtien osalta, mutta samalla tehostaa lupaprosessia, keventää rakentamisen sääntelyä ja siihen liittyvää byrokratiaa. Korjaussarjassa Orpon hallitus sääti rakentamislupiin eräänlaisen takuun, eli rakennusvalvonnan on annettava lupapäätös kolmen kuukauden sisällä siitä, kun hakemus liitteineen on toimitettu rakennusvalvontaan tai muuten seurauksena on tuntuva alennus lupamaksussa. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin takuu käytännössä toteutuu.
Eniten keskusteluun on noussut lupamuotojen muuttaminen ja lupakynnyksen nostaminen: jatkossa on käytössä enää yksi lupatyyppi (rakentamislupa), joka korvaa rakennus– ja toimenpideluvan sekä ilmoitusmenettelyn.
Monet aikaisemmin luvan- tai ilmoituksenvaraiset hankkeet ovat kokonaan vapautettu luvan tarpeesta. Rakentamislupaa edellyttää 1.1.2025 alkaen
- asuinrakennus
- kooltaan vähintään 30 neliömetrin tai 120 kuutiometrin suuruinen talousrakennus
- kooltaan vähintään 50 neliömetrin suuruinen katos
- yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi luonnollista henkilöä
- vähintään 30 metriä korkea masto tai piippu
- vähintään 2 neliömetrin suuruinen valaistu mainoslaite
- energiakaivo
- erityistä toimintaa varten rakennettava alue, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle.
Rakentajan on kuitenkin oltava tarkkana. Vaikka esimerkiksi rantasaunan rakentaminen ei lähtökohtaisesti edellytä rakentamislupaa, tulee rakentajan kuitenkin noudattaa kaavamääräyksiä sekä rakennuspaikkaa koskevia vaatimuksia. Joissain tapauksissa rakentaminen voi edellyttää kunnan myöntämää poikkeamispäätöstä rantarakentamista koskevista säännöksistä. Käytännössä esimerkiksi saunan rakentaminen rannalle edellyttää usein poikkeamispäätöstä alueidenkäyttölain säännöksestä rannan suunnittelutarpeesta. Tämä voi tulla rakentajalle ikävänä yllätyksenä.
Kunnan rakennusvalvonta puuttuu luvattomaan tai määräysten vastaiseen rakentamiseen kirjallisella kehotuksella ja viime kädessä velvoittavalla päätöksellä, jota voidaan tehostaa uhkasakolla. Näin ollen muodollisesti luvantarpeesta vapautettu rakentaminen voi todellisuudessa johtaa mittaviin kustannuksiin ja ylimääräiseen byrokratiaan. Pahimmillaan uudisrakennus joudutaan kokonaan purkamaan.
Rakennushankkeeseen ryhtyvän kannattaa siis selvittää huolellisesti alueen kaavamääräykset, kunnan rakennusjärjestyksen määräykset rakennuspaikasta sekä tarvittavat muut mahdolliset lupatyypit. Asiantuntijoillamme on vankkaa osaamista lupaprosesseissa avustamisesta. Avustamme mielellämme myös rakentamiseen liittyvissä muutoksenhakutilanteissa.
